Palkka-avoimuusdirektiivi Suomessa: mitä työnantajan pitää tehdä
Palkka-avoimuusdirektiivi (EU) 2023/970 pannaan Suomessa täytäntöön muuttamalla tasa-arvolakia ja neljää muuta lakia. Erillistä palkka-avoimuuslakia ei tule. Hallituksen esityksen HE 129/2026 mukaan muutokset tulevat voimaan 1.1.2027. Lähde: HE 129/2026
Lain tilanne 5.11.2026
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kolmikantaisen työryhmän 14.5.2024. Työryhmän raportti julkaistiin 16.5.2025, eikä työryhmä ollut yksimielinen. Esitysluonnos oli lausunnoilla 22.12.2025-9.2.2026, ja lainsäädännön arviointineuvosto antoi lausuntonsa 24.6.2026. Lähde: HE 129/2026
Hallitus antoi esityksen eduskunnalle heinäkuussa 2026. Trusaicin ja KPMG:n mukaan päivä oli 9.7.2026. Lähteet: Trusaic 10.7.2026, KPMG 9.9.2026, PwC 2.10.2026
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puolsi mietinnössään 22.10.2026 lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina, lukuun ottamatta teknistä muutosta sakon täytäntöönpanoa koskevaan lakiin. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. Esitys on tarkoitus käsitellä valtion vuoden 2027 talousarvion yhteydessä. Lähteet: TyVM 9/2026 vp, HE 129/2026
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027. Lähde: HE 129/2026
Direktiivi piti saattaa kansallisesti voimaan viimeistään 7.6.2026. Lähde: HE 129/2026
Suomi ei saanut lakia voimaan määräaikaan mennessä. Siihen asti, kun uudet säännökset tulevat voimaan, noudatetaan nykyistä tasa-arvolakia. Lähteet: PwC 2.10.2026, Trusaic 10.7.2026
Esitys panee direktiivin täytäntöön hallitusohjelman mukaisesti vähimmäistasoisena. Lähde: HE 129/2026
Esitys muuttaa tasa-arvolakia, lakia tasa-arvovaltuutetusta, tulorekisterilakia, Tilastokeskuksesta annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Lähde: HE 129/2026
Direktiiviä sovelletaan sekä julkisen että yksityisen sektorin työnantajiin ja työntekijöihin, myös virkasuhteisiin. Lähteet: HE 129/2026, Direktiivi (EU) 2023/970
Velvoitteet kaikille työnantajille 1.1.2027 alkaen
Nämä velvoitteet koskevat henkilöstömäärästä riippumatta kaikkia työnantajia. Kaksi ensimmäistä koskevat rekrytointia.
Kerro alkupalkka tai palkkahaarukka työnhakijalle
Työnhakijalle annetaan tieto tehtävän alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä riittävän ajoissa, esimerkiksi työpaikkailmoituksessa tai ennen työhaastattelua.
Älä kysy työnhakijan nykyistä tai aiempaa palkkaa
Työnantaja ei saa tiedustella työnhakijan nykyistä tai aiempaa palkkaa. Poista kysymys hakulomakkeista ja haastattelurungoista.
Kerro henkilöstölle palkkausperusteet
Työntekijöiden saatavilla pitää olla tieto siitä, millä perusteilla palkka ja palkkatasot määräytyvät. Perusteiden on oltava objektiivisia ja sukupuolineutraaleja.
Tunnista samanarvoinen työ ja muodosta työntekijäryhmät
Työnantajalla pitää olla menetelmä, jolla se tunnistaa samaa ja samanarvoista työtä tekevät. Ryhmittely perustuu osaamiseen, kuormitukseen, vastuuseen ja työoloihin, ja sen piiriin kuuluvat kaikki työntekijät.
Vastaa palkkatietopyyntöön kahdessa kuukaudessa
Työntekijä voi pyytää kirjallisesti tiedon omasta palkkatasostaan ja samaa tai samanarvoista työtä tekevän ryhmän keskipalkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltynä. Vastaus annetaan kohtuullisessa ajassa, viimeistään kahden kuukauden kuluessa.
Kerro henkilöstölle vuosittain oikeudesta saada palkkatietoja
Työnantajan pitää kertoa työntekijöille joka vuosi, että heillä on oikeus pyytää palkkatietoja, ja miten oikeutta käytetään.
Poista palkan salassapitoehdot
Työntekijää ei saa estää kertomasta omaa palkkaansa. Sopimusehdot, jotka kieltävät sen, eivät ole esityksen mukaan sallittuja.
Velvoitteet koskevat myös virkasuhteita
Direktiiviä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin työnantajiin samalla tavalla, myös virkasuhteisiin ja virkaehtosopimuksiin. Hallituksen esityksen luetuissa osissa ei ole julkista sektoria koskevia poikkeuksia.
Vähintään 30 ja 50 työntekijän työnantajat
Tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus
Jos työllistätte säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, teillä pitää jo nyt olla tasa-arvosuunnitelma, joka laaditaan vähintään joka toinen vuosi. Siihen kuuluu palkkakartoitus.
Kerro myös palkkakehityksen perusteet
Vähintään 50 työntekijän työnantajan pitää kertoa myös, millä perusteilla palkka kehittyy. Alle 50 työntekijän työnantajilla tätä velvoitetta ei ole.
Vähintään 100 työntekijän työnantajat
Palkkaerojen raportointi ja yhteinen palkka-arviointi koskevat työnantajia, jotka työllistävät säännöllisesti vähintään 100 työntekijää. Lähteet: HE 129/2026, Tulorekisteri: palkka-avoimuus
Henkilöstömäärä katsotaan kalenterivuoden ajalta. Velvoite alkaa sen vuoden alusta, jona henkilöstömäärä ylittää rajan vähintään yhdeksän kuukauden ajan. Määrä lasketaan yrityskohtaisesti, eikä konserniyhtiöitä lasketa yhteen. Kausityöntekijät, harjoittelijat ja kesätyöntekijät voi jättää pois. Lähteet: Tulorekisteri: palkka-avoimuus, Verohallinto 15.10.2026
Ilmoita palkat tulorekisteriin tarkemmin eriteltyinä
Palkkatietoilmoituksella pakollisiksi tulevat palkat 200-sarjan tulolajeilla eriteltyinä, palvelussuhteen tyyppi, säännöllinen viikkotyöaika ja osa-aikaisuuden prosentti.
- Vähintään 150 työntekijää: Koskee palkanmaksukausia, jotka alkavat 1.1.2027 tai sen jälkeen.
- 100-149 työntekijää: Koskee palkanmaksukausia, jotka alkavat 1.1.2030 tai sen jälkeen.
Ilmoita palkkaerot työntekijäryhmittäin
Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin erillisilmoituksella naisten ja miesten palkkaerot jokaisessa työntekijäryhmässä: peruspalkka, täydentävät erät ja muuttuvat erät, tunti- ja vuosiansioina. Muut palkkaerotiedot Tilastokeskus laskee palkkatietoilmoituksista.
- Vähintään 250 työntekijää: Ensimmäinen ilmoitus 2.5.2028 vuoden 2027 tiedoista. Sen jälkeen joka vuosi huhtikuun loppuun mennessä, seuraavan kerran 30.4.2029.
- 150-249 työntekijää: Ensimmäinen ilmoitus 2.5.2028 vuoden 2027 tiedoista. Sen jälkeen joka kolmas vuosi, seuraavan kerran 30.4.2031 vuoden 2030 tiedoista.
- 100-149 työntekijää: Ensimmäinen ilmoitus 2.5.2031 vuoden 2030 tiedoista. Sen jälkeen joka kolmas vuosi, seuraavan kerran 30.4.2034.
Tee yhteinen palkka-arviointi, jos ehdot täyttyvät
Jos jonkin työntekijäryhmän keskipalkoissa on vähintään 5 %:n ero, jota ei ole perusteltu eikä korjattu kuudessa kuukaudessa, palkka-arviointi tehdään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Laiminlyönnistä voi seurata 5 000-80 000 euron laiminlyöntimaksu.
- Vähintään 150 työntekijää: Voi tulla ajankohtaiseksi ensimmäisen ilmoituksen (2.5.2028) jälkeen.
- 100-149 työntekijää: Voi tulla ajankohtaiseksi ensimmäisen ilmoituksen (2.5.2031) jälkeen.
Palkkaerojen raportointi on teille vapaaehtoista
Alle 100 työntekijän työnantajalla ei ole raportointivelvollisuutta. Tiedot voi ilmoittaa tulorekisteriin vapaaehtoisesti.
Seuraamukset ja valvonta
Tasa-arvovaltuutettu toimii direktiivin tarkoittamana valvontaelimenä. Se vastaanottaa palkkaerotiedot ja yhteiset palkka-arvioinnit. Lähteet: HE 129/2026, Trusaic 10.7.2026
Jos työnantaja ei toimita yhteistä palkka-arviointia tasa-arvovaltuutetulle määräajassa, tasa-arvovaltuutettu voi määrätä laiminlyöntimaksun. Ehdotetun tasa-arvolain 21 b §:n mukaan maksu on vähintään 5 000 ja enintään 80 000 euroa, ja siinä otetaan huomioon muun muassa laiminlyönnin kesto ja työnantajan liikevaihto. Lähteet: TyVM 9/2026 vp, PwC 2.10.2026, Trusaic 10.7.2026
Uhkasakon käyttöalaa laajennetaan. Lähde: HE 129/2026
Palkkasyrjintää koskevan hyvityskanteen nostamisaika pidennetään kolmeen vuoteen. Lähteet: HE 129/2026, Borenius 10.7.2026, KPMG 9.9.2026
Jos työnantaja on laiminlyönyt palkka-avoimuuteen liittyvän velvoitteen, todistustaakka palkkasyrjintää koskevassa asiassa siirtyy työnantajalle. Lähteet: Borenius 10.7.2026, KPMG 9.9.2026, KPMG 27.8.2026
Nykyisen tasa-arvolain 11 §:n mukainen hyvitys syrjinnästä on vähintään 4 360 euroa. Tietyissä työhönottotilanteissa hyvitys on enintään 21 800 euroa. Euromäärät tarkistetaan kolmen vuoden välein. Lähde: HE 129/2026
Palkkaero Suomessa
Esityksen mukaan sukupuolten palkkaero on Suomessa 16 % miesten hyväksi: naisten keskiansiot ovat noin 84 % miesten keskiansioista. EU:n keskimääräinen ero oli 12 % vuonna 2023. Lähde: HE 129/2026
Erot direktiiviin ja avoimet kysymykset
Alla olevat kohdat ovat epäselviä tai poikkeavat direktiivistä. Ne voivat tarkentua eduskuntakäsittelyssä.
Eduskunnan käsittely on kesken. Valiokunta puolsi esitystä muuttamattomana, mutta lakia ei ole vielä hyväksytty lopullisesti eikä vahvistettu. Voimaantulo, määräajat ja seuraamukset voivat vielä muuttua. Sivusto päivitetään, kun laki on julkaistu. Lähteet: TyVM 9/2026 vp, HE 129/2026
Ensimmäinen raportointi on myöhemmin kuin direktiivissä. Direktiivin mukaan vähintään 150 työntekijän työnantajien piti raportoida viimeistään 7.6.2027. Suomessa ensimmäinen erillisilmoitus annetaan 2.5.2028 vuoden 2027 tiedoista. Lähteet: Direktiivi (EU) 2023/970 (9 art. 2 ja 3 kohta), Tulorekisteri: palkka-avoimuus, Trusaic 10.7.2026
Palkkaero ilmaistaan eri tavalla. Direktiivi määrittelee palkkaeron prosentteina miesten palkasta. Tulorekisterin erillisilmoituksessa ilmoitetaan suhdeluku: naisten keskipalkka jaettuna miesten keskipalkalla, kerrottuna sadalla ja pyöristettynä kokonaisluvuksi. Lähteistä ei selviä, arvioidaanko 5 %:n raja pyöristetystä vai pyöristämättömästä luvusta. Laskuri näyttää molemmat ja vertaa rajaan pyöristämätöntä lukua. Lähteet: Direktiivi (EU) 2023/970 (3 art.), Verohallinto 15.10.2026
Mihin palkkaan 5 %:n raja kohdistuu. Direktiivin mukaan raja koskee keskipalkkatasoa, ja palkkataso tarkoittaa sekä vuosi- että tuntipalkkaa. Erillisilmoituksessa erot ilmoitetaan erikseen peruspalkalle, täydentäville ja muuttuville erille. Lähteistä ei selviä, kumpaa tasoa tai mitä palkan osaa raja koskee. Laskuri merkitsee ryhmän, jos kokonaispalkan ero on vähintään 5 % vuosi- tai tuntitasolla. Lähteet: Direktiivi (EU) 2023/970 (3 ja 10 art.), Verohallinto 15.10.2026
Muuttuvien erien laskentatapa. Direktiivi ei kerro, lasketaanko täydentävien ja muuttuvien erien ero kaikista työntekijöistä vai vain niistä, jotka ovat saaneet niitä. Verohallinnon aineiston mukaan esityksessä ei kerrota tarkemmin, miten Tilastokeskus luvut laskee. Laskuri näyttää molemmat. Lähteet: Direktiivi (EU) 2023/970 (9 art. 1 kohta), Verohallinto 15.10.2026
150 työntekijän raja. Verohallinnon esitysaineistossa raja kuvataan sekä muodossa "yli 150" että "150 tai enemmän". Direktiivissä raja on vähintään 150. Tämä sivusto käyttää rajaa vähintään 150. Lähteet: Verohallinto 15.10.2026, Direktiivi (EU) 2023/970 (9 art. 3 kohta)
Erillisilmoituksen laiminlyönti. Verohallinnon aineisto ei kerro, mitä seuraa, jos erillisilmoitusta ei anneta. Lähde: Verohallinto 15.10.2026
Työsuojeluviranomaisen rooli. Direktiivi mainitsee tiedonsaajina työsuojeluviranomaisen ja tasa-arvoelimen. Suomessa valvontaelin on esityksen mukaan tasa-arvovaltuutettu. Työsuojeluviranomaisen tehtävistä ei löytynyt tietoa luetuista lähteistä. Lähteet: Direktiivi (EU) 2023/970 (9 art. 9 kohta), HE 129/2026
Tulolaji 238. Verohallinnon aineisto ei rajaa tulolajin 238 ohjetta vain raportointivelvollisiin työnantajiin, mutta ei myöskään sano sen koskevan kaikkia. Lähde: Verohallinto 15.10.2026